tiistai 10. marraskuuta 2020

Kohtalo ja laadun metafysiikka

 Jonathan Blackilla on omaperäinen näkemys kohtalosta, joka perustuu hänen henkiseen idealistiseen filosofiaansa. Hänen mukaansa me ihmiset elämme yhtä aikaa kahdessa maailmassa, joita hallitsevat kaksi joukkoa lakeja, jotka ovat jossain määrin samanlaisia, mutta eroavat toisistaan toisissa merkittävissä seikoissa.

Olemme fyysisiä ja materiaalisia olentoja ja elämme fysiikan lakien hallitsemassa maailmassa. Tämä on faktojen, datan ja lukujen maailma, joka on mitattavissa. Toisaalta on inhimillisten arvojen maailma. Henkisinä olentoina kaipaamme hyvyyttä, onnellisuutta ja merkitystä. Haluamme tehdä oikein, mutta toisaalta pelkäämme epäonnistumista. Katsomme maailmaa huolissamme, joskus jopa pelokkaina. Tiedostamme, miten monilla tavoilla asiat voivat mennä väärin.

Asiat, jotka määräävät ihmisen elämän onnistumisen ja hänen onnellisuutensa, ovat laadullisia, ja niitä on useimmiten mahdotonta mitata objektiivisesti. Pienet ja hienovaraiset asiat, kuten nopeasti haipuva hymy tai katse joka kääntyy pois kohtaamatta omaamme, voivat joskus saattaa onnen kukkuloille tai suistaa kadotukseen. Elämän tärkeimmät asiat ovat harvoin mitattavissa. Kohtaammeko meidät onnelliseksi tekevän kumppanin? Osaammeko sanoa hänelle oikeat sanat, jotka johtavat suhteeseen, vai jäämmekö yksin ja onnettomiksi?

Blackin ajatuksenkulku ei välttämättä ole kovin omaperäinen. Toisenlaisesta näkökulmasta objektiivisen ja subjektiivisen suhteesta tulee mieleen Robert M. Pirsig, joka klassikkokirjassaan Zen ja moottoripyörän kunnossapito esitteli oman näkökulmansa, jolle hän antoi nimen ”laadun metafysiikka”. Pirsigin näkökulmasta objektiivista totuutta ei absoluuttisesti ole olemassa, koska empiirisestä todellisuudesta koskien mitä tahansa asiantilaa voidaan lausua loputon määrä erilaisia objektiivisesti tosia näkemyksiä. Tämän asian ymmärtäminen vei Pirsigiltä suurimmaksi osaksi uskon ns. tieteelliseen menetelmään. Hän kehitti oman todellisuutta koskevan filosofiansa, joka oli saanut vaikutteita itäisistä filosfioista, kuten taoismista ja buddhalaisuudesta. Laadun metafysiikan mukaan tärkein todellisuutta koskeva aspekti tai fakta on laatu. Se edeltää aina faktoja, joita valitsemme kuvaamaan asioiden laitaa. Pirsigin mukaan hänen filosofiansa  murtaa subjekti-objekti dualismin ja mieli-ruumis- ja henkinen-materiaalinen- jaottelut, jotka ovat läpi historian hallinneet länsimaista ajattelua.

Filosofia ei selkeästikään ole Blackin vahvin puoli. Hän on tarinankertoja – vertaileva mytologi, joka vapaasti valitsee länsimaisten tarustojen joukosta tarinat, jotka tukevat hänen näkemystään maailman ja todellisuuden luonteesta. Ehkä tässä on näkyvissä ero länsimaisen ja itäisen elämännäkemyksen ja maailmankuvan ero: Läntiset uskonnot ja mytologiat ovat useimmiten lineaarisia tarinoita, jotka opettavat käytännöllistä oppia siitä, miten viisaasti toimimalla ihmistä odottaa hyvä kohtalo, ja toisaalta jumalia ja kohtaloa uhmaava, hybrikseen sairastunut yksilö kokee karun kohtalon. Idässä taas tärkeintä ei ole dynaaminen, lineaarisesti etenevä elämä, vaan tämä hetki ja harmonian kokeminen ympäristön ja todellisuuden kanssa.

Länsimainen tapa nähdä maailma ja ihmisen osa siinä on käytännöllistä ja dynaamista, ja ehkä tämän takia kulttuurimme on kehittänyt monimutkaisen teknis-tieteellisen sivilisaation ja aikoinaan alistanut suurimman osan maailmaa valtansa alle. Läntinen mieli on eteenpäin katsova ja objektiivisesti mitattavia asioita tavoitteleva. Tämä on ajanut meitä merkittäviin saavutuksiin, mutta toisaalta tuottanut valtavan määrän tyytymättömyyttä.

Toisaalta edes Black ei näe ihmistä erillisenä ja itsenäisenä oliona. Hänen mukaansa ihmisen päätä ja mieltä voisi verrata mehiläispesään: Yksittäiset mehiläiset eivät ole kovinkaan älykkäitä, mutta joukkona mehiläisiä hallitsee hyvin kehittynyt parviäly ja ne pystyvät viestimään toisilleen monimutkaisia asioita. Blackin mukaan nerokkaat ajatuksemme ja ideamme ovat peräisin enkeleiltä ja hengiltä, jotka jatkuvasti vaeltavat mielemme läpi. Meidän pitäisi pyrkiä tiedostamaan oman mielemme ja kosmoksen henkisen elämän yhteys.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti