Ruusuristiläisyys - legendasta syntynyt

Vuoden 1615 paikkeilla ensin Saksassa ja myöhemmin muuallakin Euroopassa alkoi kiertää kolme manifestia, joiden tekijästä ei ollut tietoa. Ne kertoivat saksalaisesta lääkäristä ja mystisestä filosofista nimeltä Christian Rosenkreuz. Manifesteissa hänen väitettiin syntyneen vuonna 1378 ja eläneen 106 vuotta. Rosenkreuzin kerrottiin opiskelleen Lähi-idässä useiden huomattavien mestareiden johdolla ja keränneen huomattavan tietomäärän arabialaisesta tieteestä, filosofiasta ja mystiikasta. Palattuaan Eurooppaan hän ei kuitenkaan, legendan mukaan, yrityksistä huolimatta onnistunut yrityksissään levittää tuota tietoa eurooppalaisille oppineille, jotka vain nauroivat hänelle.

Manifestien mukaan Rosenkreuz katsoi tässä vaiheessa parhaaksi vaihtoehdoksi perustaa salaseuran, ruusuristiläisyyden. Siihen ei alkuvaiheessa saanut kuulua kuin korkeintaan kahdeksan jäsentä. Näiden tuli olla lääkäreitä, pysyä naimattomina ja sitoutua hoitamaan sairaita ilmaiseksi.

Ruusuristiläiset esittivät manifesteissaan yhdistävänsä Euroopan ja arabialaisten tieteen ja kulttuurin parhaat puolet. He tunnustautuivat luterilaisiksi ilman poliittisia päämääriä, toivoen, että totuus tulisi julki omalla painollaan. Manifesteissa propagoidaan oikeaa alkemiaa vääräoppista vastaan, joka on kiinnostunut vain kullan luomisesta

Legendan mukaan salaseura pysyi yli sata vuotta, 1600-luvun alkuun asti, maan alla tuntemattomissa. 1600-luvulla tiede ja maailmankatsomus olivat heidän mukaansa kehittyneet tarpeeksi ottaakseen vastaan ruusuristiläisten sanoman.

Vaikka jo 1600-luvun alussa moni epäili manifestien alkuperäisyyttä, synnyttivät ne silti huomattavaa intellektuellista ja sosiaalista liikehdintää. Manifesteissa esitetyistä ajatuksista inspiroituneena syntyi paljon kirjallisuutta ja myöhemmin oikeita ruusuristiläisiä salaseuroja. Ruusuristiläisyyden ajatuksista, ideasta eri alojen tiedemiesten ja ajattelijoiden yhdistämisestä ja Arabian ja Euroopan tieteiden yhteensovittamisesta, syntyi älyllinen liike, jota on kutsuttu myös ruusuristiläiseksi valistukseksi.

Salaseuroista vapaamuurarit ottivat opetuksiinsa ja organisaatioonsa paljon vaikutteita ruusuristiläisyydestä. 1800- ja 1900-luvulla syntyi useita moderneja salaseuroja, jotka tunnustautuivat ruusuristiläisen perinteen jatkajiksi. Näissä oli sekä esoteerisen kristinopin ja vapaamuurariuden edustajia, kuten myös Golden Dawnin (johon myös Aleister Crowley kuului) kaltaisia moderneja initiaatioon perustuvia salaseuroja.

Nykyisin tiedetään melko varmasti, että ruusuristiläisyyden manifestien takana oli Tubingenin yliopistossa syntynyt oppineiden joukko, joka oli laajalti perehtynyt teologiaan, mystiikkaan, alkemiaan ja tieteeseen. Manifestit edustavat tuon aikaisen ajattelun jonkinlaista huippua, osoittaen tietämystä eurooppalaisen lisäksi myös arabialaisesta tieteestä ja ajattelusta.

Ruusuristiläisyyden historia on mielenkiintoinen opetus alkuperän merkityksestä esoteerisille liikkeille. Manly P. Hallkin oli tietoinen liikkeen mahdollisesta keksitystä alusta, mutta esitti tämän vain yhtenä mahdollisena vaihtoehtona sen synnylle. Okkultistisen liikkeen alkuperä on uskottavin, kun se sijoittuu jonkinlaiseen mytologiseen hämärään.

Salaseuraa tai esoteerista liikettä ei perusteta vain yliopistolla julkaistuista viisaista kirjoituksista. Tarvitaan tarunhohtoisia perustajia ja legendoja. Ruusuristiläisyyden manifestit kirjoittaneet oppineet saavuttivat hyvin pitkälti sen, mitä halusivat. Olisi mielenkiintoista tietää, nauroivatko he partoihinsa.