Plotinuksen uusplatonilainen filosofia

Antiikin kreikkalaista filosofia Plotinusta (204-270) pidetään yleisesti uusplatonismina tunnetun filosofisen koulukunnan oppi-isänä ja perustajana. Nimensä mukaan tuo oppisuunta sai innoituksensa Platonilta, kehittäen kuitenkin sitä rohkeamman ja mielikuvituksellisemman maailmankuvan. Plotinuksen henkisen kosmologian kolme peruselementtiä olivat yksi, järki ja sielu. Näiden kolmen luovasta yhteydestä kumpusi kaikki olemassaolo.

Tiedot Plotinuksen elämästä tulevat lähinnä hänen oppilaansa Porfyrioksen johdannosta Plotinuksen teokseen Enneadit. Omien sanojensa mukaan Plotinus tunsi suurta vastenmielisyyttä ”ruumiissa olemista” kohtaan, joten hän ei koskaan puhunut menneisyydestään tai syntymästään. Tämä varmaankin kertoo hänen platonilaisesta näkemyksestään, jossa henki nähdään ensisijaisena ja ruumiillisuus alempiarvoisena ja halveksuttavana.

Plotinus aloitti filosofian opiskelun 27-vuotiaana Aleksandriassa. Hänen tärkein opettajansa siellä oli Ammonios Sakkas. Hän eli Aleksandriassa 11 vuotta filosofiaa opiskellen, jonka jälkeen hän päätti opiskella persialaisten ja intialaisten filosofiaa. Hän liittyi Gordianus III:n armeijaan, joka marssi Persiaan. Gordianus kuitenkin kuoli ja Plotinus palasi Antiokiaan. Neljäkymmentävuotiaana hän muutti Roomaan, jossa hän asui suurimman osan loppuelämäänsä kooten ympärilleen suuren määrän oppilaita. Hän saavutti myös keisari Gallienuksen suosion ja jossain vaiheessa yritti saada tätä rakentamaan erään hylätyn siirtokunnan Campaniassa uudestaan Filosofian kaupungiksi, jossa elettäisiin Platonin ihannevaltiolle suunnittelemien lakien mukaan, tässä kuitenkaan onnistumatta.

Plotinuksen filosofiassa Yksi oli kaikkein ylin ja täydellisesti tuonpuoleinen. Se oli täydellisesti kaiken olemisen ja ei-olemisen kategorioinnin ulkopuolella. Yksi on kaikkien attribuuttien lähde ja myös kaikkien kuvaavien käsitteiden ulkopuolella. Se on johtanut itsestään kaiken kaikkeuden ja vähäisemmät asiat ja olennot.

Ensimmäinen yhdestä syntynyt oli Plotinuksen mukaan Ajatus tai Järki (nous), joka vastasi Platonin dialogeissa esiintyvä demiurgi, luojajumala. Sitä seurasi Maailmansielu, joka jakautui ylempään ja alempaan, joista alempi vastasi luontoa. Maailmansielusta seurasivat yksittäisten ihmisten sielut ja lopulta aine olemisen ja täydellisyyden alhaisimpana tasona. Vaikka aine olikin olemisen alhaisimmalla tasolla, Plotinus arvosteli gnostilaisten harjoittamaa aineen ja ruumiin halveksuntaa; hänen mielestään myös aineella oli jumalainen luonto, koska se oli Järjen ja Maailmansielun tuotetta.

Plotinuksen filosofia oli luonteeltaan hyvin uskonnollisesta. Hän korosti mietiskelyn luovaa luonnetta ja ekstaattista yhtymistä Yhteen. Hänen oppilaidensa mukaan Plotinus saavutti tämän yhtymisen useita kertoja. Uusplatonismia on usein pidetty pakanuuden filosofisena perustana ja sitä käytettiin filosofisessa taistelussa kristinuskoa vastaan, mutta myös monet tärkeät kristityt ajattelijat ottivat siitä vaikutteita.

Plotinuksen teoksista löytyy myös filosfinen perustelu magialle. Hänen mukaansa kaikki mikä oli osa Yhtä, sai vaikutteita muilta osilta. Tällä tavalla magia oli universaali, painovoiman kaltainen luonnonlaki. Magia oli kuitenkin myös orgaanista. Sen voimat olivat luonnollisia sympatioita ja antipatioita elävässä organismissa, hieman kuin rakkauden voima, mitä Platon kuvaili magian perustavana voimana. Plotinukselle magia oli kuitenkin luonnollinen voima joka vaikuttaa aineellisessa maailmassamme nousematta koskaan jumaluuksien tasolle.

Plotinuksen mukaan magia vaikutti vain sielun alemmissa, ruumiillisissa osissa kontrolloimatta koskaan järkeä tai tahtoa. Se oli itsestään maailmassa vaikuttava voima, kuin resonanssi musiikissa tai toisiinsa vaikuttava elimet ruumiissa.

Plotinuksen filosofia ja kirjoitukset magiasta ovat hyvä esimerkki siitä, miten magia oli vuosituhansia luonnollinen ja elimellinen osa ihmisten maailmankuvaa. Jopa platonilaiset filosofit, jotka korottivat järjen kaiken muun yläpuolelle ja halveksivat aineellista maailmaa, pitivät sitä luonnollisena maailmassa vaikuttavana voimana.