Olen nyt lukenut Manly P. Hallin okkultismin harjoittajien
parissa klassikon asemaan noussutta kirjaa ”The Secret Teachings of all Ages. Kirja
ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928, mikä näkyy tietynlaisena
vanhanaikaisuutena. Hallin lähestymistapa on pyhimystarinoista tuttu
hagiografia, missä legendojen totuutta ei kiistetä, vaan niitä pidetään
ennemminkin myytin ydinsanomana. Toki okkultismin historiasta kirjoittavalle on
tietyllä tapaa eduksi uskoa tutkimuksen kohteidensa sanomaan –
historiankirjoittajille pidetään yleensä eettisenä lähtökohtana tuoda esille
kohteistaan näiden positiiviset puolet (negatiivisten lisäksi) – mutta Hall ottaa
liian monia myyttejä todesta ollakseen uskottava historiankirjoittaja. Toki
teos on tuhti tiedonlähde esoteerisesta symboliikasta, mutta sitä on luettava
kriittisellä otteella. Vanhoista myyteistä kertovat hagiografiat ovat
mielenkiintoisia näin historioitsijan koulutuksen saaneen näkökulmasta – ne
kertovat sekä kohteenaan olevista että kirjoitusaikansa myyteistä.
Hallin tietoteoreettinen lähtökohta on tietynlainen
platonismi. Hän esittelee omien sanojensa mukaan symbolista filosofiaa, ja
näkee symbolien kuvastavan henkistä, todellisempaa ja ihanteellisempaa
maailmaa, jotain maallista pysyvämpää ja parempaa, jonka ihanteet pystymme
kuitenkin maan päällä toteuttamaan perehtymällä esoteeristen traditioiden
symboliikan kätkemään filosofiaan ja noudattamalla niiden opetuksia
elämässämme.
Varsinkin antiikin esoteerisia oppeja Hall käsittelee hyvin
epämääräisesti ja epäkriittisesti, puhuen niistä monessa kohtaa yleisesti vain
”ammoisina mysteereinä”, erottamatta eri sivilisaatioita toisistaan. Hänellä on
myös taipumus nähdä eri kausien ja kulttuurien symboliikassa vain yhtäläisyydet
ja unohtaa erot, näin luoden tarinan ”salaisesta opista”, mikä on elänyt
ammoisista ajoista nykypäivään vihkiytyneiden parissa.
Tällainen eklektismi ei okkultistien parissa ole kovin
harvinaista. Yksi tärkeimmistä Hallin kuvailemista traditioista –
vapaamuurarius – loi perustansa luovan ja valikoivan historiankirjoituksen
perustalle. Vapaamuurarius on 1700-luvulla syntynyt yleisuskonnollinen liike.
Sen synty ja kasvu liittyi valistukseen, deismiin ja porvarillisen yhteiskunnan
nousuun.
Itse vapaamuurarit kuitenkin haluavat esittää ja nähdä
historiansa toisin. He näkivät oppinsa lähteneen liikkeelle jo kuningas
Daavidin temppelin rakentaneesta Hiram Abiffista, sisällyttäneen itseensä muiden
salaseurojen, kuten pythagoralaisuuden oppeja, ja säilyneen rakentajien
ammattikilloissa – tästä nimitys vapaamuurarit. Mytologian mukaan antiikin
temppeleiden rakentamiseen tarvittu oppi esimerkiksi geometriasta, harmoniasta
ja symboliikassa säilyi rakentajien killoissa ja päätyi vapaamuurarien oppiin.
Kirjassaan Hall esittelee tulkinnan myytistä Salomonin temppelin rakentamisesta
ja sen symboliikasta. Hänen mukaansa esimerkiksi temppelin kolme porttia
symboloivat ihmisen kolmea energiakeskusta.
Myytit ovat tapa ajatella ja ne välittävät kulttuurisia
merkityksiä. Voi hyvinkin olla, että vaikka osa symboleista ja niiden
merkityksestä on harvojen tuntemia, ne silti välittävät kollektiivista
alitajuntaa ja siellä asuvia merkityksiä. Emmehän me, jo määritelmän mukaan,
tiedä oman alitajuntammekaan sisältöä. Osa Hallin symboleista esittämistä
tulkinnoista on kuitenkin hyvin väkinäisen tuntuisia. Esimerkiksi
lukusymboliikasta on helppo esittää millaisia tahansa omaa tulkintaa tukevia
luentoja.
Hallin kirja ja vapaamuurarien historia ovat esimerkkejä
ilmiöstä, jota historioitsijat kutsuvat tradition keksimiseksi.
Kansallisvaltiot tarvitsivat syntyessään yhtenäisyyttä luovaa mytologiaa ja
tapoja, ja kun niitä ei useimmiten ollut olemassa, piti ne keksiä. Menneisyydestä
poimittiin tiettyjä ilmiöitä ja esitettiin niiden olevan vanhempia ja vahvempia
traditioita kuin ne todella olivatkaan. Nykypäivänä historiantutkijan tehtävänä
nähdään mytologioiden ja keksittyjen traditioiden paljastaminen ja purkaminen.
Hallin kirja, vaikka se ei tätä tehtävää toteutakaan, on silti arvokas,
esittäessään kulttuurihistoriallisesti merkittäviä okkultistisiin perinteisiin
liitettyjä myyttejä ja symboleita. Sitä on vain luettava kriittisesti yhdessä
muiden lähteiden kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti