Okkultistinen psykoanalyytikko Carl Jung

Carl Jung on okkultisteille ja esoteerikoille tärkein psykoanalyysin edustaja. Sveitsiläinen, vuodesta 1875 vuoteen 1961 elänyt analyyttisen psykologian perustaja on vaihtoehtoisia näkökulmia mieleen etsiville ihmisille luonteva vaihtoehto, koska hänen näkökulmansa ihmisen psyykkeeseen oli lähtökohdiltaan henkinen. Jung ei tutkimuksissaan rajoittunut pelkästään kliiniseen tutkimustietoon, vaan tutki myös avoimesti erilaisia uskontoja idästä ja lännestä, taidetta, filosofiaa, alkemiaa ja astrologiaa.

Jung erosi ajattelussaan Freudista siinä, että Jungin mielestä seksuaaliteoria oli liian ahdas selittämään ihmisen psyykkisen energian toimintaa. Hänen mielestään tiedostamattomia prosesseja hallitsivat jo vanhoista myyteistä tutut arkkityypit, symboliset persoonan mallit, jotka ovat esiintyneet esimerkiksi kansantaruissa jo tuhansia vuosia. Jungin mielestä ihmisen psyyken toiminta näkyi tarinoissa, joita he toisilleen kertoivat ja hänen käyttämissään symboleissa. Ei olekaan ihme, että jungilainen psykologia on ollut tärkeää vaikkapa Hollywoodin tarinankertojille, jotka hyödyntävät kollektiivisia symboleita ja tarinarakenteita.

Jung näki, että modernina aikana järjen ja tieteellisen tiedon korostaminen oli erottanut ihmisen hänen tiedostamattomista psyyken prosesseistaan, mikä johti itsetuntemuksen kapenemiseen ja esimerkiksi neuroosien kaltaisiin psyykkisiin ongelmiin. Jungin mielestä arkkityypeissä näkyi tietoisuuden toiminta. Ne eivät olleet ihmisen keksintöä vaan kuvasivat ihmisen psyyken ikiaikaisia rakenteita. Tässä Jung toi esiin kollektiivisen alitajunnan käsitteen, joka tarkoitti alitajunnan piirteitä, jotka olivat yhteisiä ihmisille kaikkialla maailmassa eri kulttuureissa.

Olen nyt lukenut Jungin kirjan Man and his Symbols. Se ilmestyi 1960-luvun alussa jääden viimeiseksi kirjaksi, jonka tekemisessä Jung oli itse mukana. Hän kirjoitti kirjan ensimmäisen luvun ja oli mukana toimittamassa muita, hänen perustamaansa suuntausta edustavien tutkijoiden kirjoittamia lukuja.

Kirja on tehty kansantajuisesti, lähtökohtana Jungin ajattelun tuominen suurille massoille ymmärrettävään muotoon. Se käsittelee runsaasti erilaisia symboleita ja arkkityyppejä unissa ja taiteessa.

En ole sinällään kovin kiinnostunut jungilaisesta psykoanalyysistä psyyken hoidon muotona. Mielestäni se keskittyy liikaa uniin. Niitä pidettiin psykoanalyysin syntyaikoina tärkeimpänä tienä tiedostamattoman tavoittamiseen, mutta nykytiedon valossa ne eivät välttämättä ole sellaisessa asemassa ihmisen psyykessä kuin silloin uskottiin. En myöskään usko kollektiivisen alitajunnan olevan rakenteiltaan biologinen ja synnynnäinen, vaan kulttuurisidonnaisempaa. Etenkin Jungin näkemykset sukupuolesta ja sukupuolirooleista tuntuvat nykyaikaista yhteiskuntatiedettä opiskelleelta essentialistisilta ja auttamattoman vanhentuneilta.

Okkultistille jungilaisuus tarjoaa kuitenkin hyvän työkalun symboleiden ja niihin liittyvän filosofian analysointiin. Monet hänen käsitteistään johtuvat suoraan okkultistisesta filosofiasta ja tarjoavat rationaalisen selityksen niiden merkitykselle. Jungin mukaan ulkoisen ja sisäisen todellisuuden välillä on vahva yhteys, ja tämän näkökulman pohjalta pystyisi mielestäni harjoittamaan monenlaista symbolista ja ritualistista toimintaa. Vaikka hänen ajattelunsa, niin kuin kaikki psykoanalyysi, kertonee enemmän kulttuurista jossa sen harjoittajat kasvoivat kuin ihmisen psyyken ikiaikaisista rakenteista, on se äärimmäisen mielenkiintoista ja laaja-alaista. Uskon, että se tulee tarjoamaan lähtökohdan teoreettiselle pohjalle okkultismin opiskelussani ja harjoittamisessa.