Ulos kuolemansellistä magialla

Damien Echols tuomittiin 18-vuotiaana syyttömänä kuolemaan taposta, jota hän ei ollut tehnyt. Hän oli metallimusiikkia kuunteleva, okkultismista kiinnostunut nuori, jonka Arkansasilaisen syvän etelän valamiehistö näki satanistina ja pahana ihmisenä. Hänet ja kaksi muuta nuorukaista nähtiin syyllisiksi kolmen lapsen tappamisesta osana satanistista rituaalia.

Echols vietti lähes kaksi vuosikymmentä kuolemansellissä kunnes DNA-todisteet vakuuttivat tuomariston hänen syyttömyydestään. Echols vapautui modernin rikostekniikan ja lakimiesten avulla, mutta itse hän näkee pelastumisensa tapahtuneen vankilassa harjoittamansa magian avulla. Echols vietti vuosikymmeniä eristyksissä joutuen kestämään kaikenlaista väkivaltaa ja kaltoinkohtelua. Hän harjoitti kuitenkin koko vankeusaikansa erilaisia maagisia rituaaleja ja rinzai-zeniä, johon hän sai vihkimyksen vankina.

Kirjassaan High Magick Echols esittää harjoituksensa perusteet. Ne ovat sekoitus buddhalaisuutta, kabbalaa, tarotia ja muita länsimaisen okkultismin tärkeimpiä perinteitä. Echolsin näkökulma on hyvin eklektinen, mutta mielestäni hän perustelee harjoituksensa yksinkertaisella tavalla, joka on uskottava.

Echolsin mielestä magian perusta on qi, kiinalaisten kuvaama elämänenergia. Emme tiedä kunnolla, mitä henki on. Echolsin mielestä se on qitä ja siihen voi vaikuttaa erilaisilla harjoituksilla. Hänen okkultisminsa on hieman samalla pohjalla kuin reiki-hoito, jossa elämänenergiaa käytetään parantamiseen.

Kirjassa esitellyt rituaalit ovat tuttuja useimmista käytännöllisen magian oppaista. On kabbalistisen ristin rituaalia ja pentagram-rituaaleja. Huomattavaa on kuitenkin, miten paljon buddhalaisia harjoituksia Echols neuvoo tekemään perehdyttäessä magiaan. Hengitys- ja visualisaatioharjoitukset ovat kuin suoraan tiibetinbuddhalaisuuden peruskursseilta. Joidenkin silmissä tämä saattaa vähentää kirjan uskottavuutta, mutta itse buddhalaisuutta harjoittavana näen niiden tuovan uskottavampaa otetta Echolsin lähestymistapaan.

Magia on mielen suuntaamista uudelleen ja todellisuuteen vaikuttamista sen avulla. Mielestäni tästä lähtökohdasta sitä voi harjoittaa skeptikkokin. Rituaaleilla voidaan vaikuttaa alitajuntaan niin, että persoona ja tahto suuntautuvat uudelleen syvemmällä tasolla kuin vain pintatietoisuudessa. Tässä en näe mitään ongelmaa. Jotkut Echolsin esittämistä rituaaleista ovat kuitenkin heikosti perusteltuja. Hän esimerkiksi neuvoo pentagram-rituaalin yhteydessä kutsumaan erilaisia arkkienkeleitä niiden hepreankielisillä nimillä.

Toki olen ehkä hieman jäävi tuomitsemaan Echolsin oppeja ennen kuin olen harjoittanut niitä käytännössä. Tähän kirja tuntuukin mielestäni toimivalta – se neuvoo käytännöllisestä näkökulmasta miten alkaa harjoittamaan rituaalimagiaa. Ehkä kokeilen vielä kirjan ohjeita käytännössä. Tunnen tarvetta vahvistaa itseäni. Tähän olen huomannut kuitenkin auttavan erinomaisesti myös kestävyysurheilun, missä tahtoa käytetään voittamaan lihan inertia.

En ole marraskuun zen-retriitin jälkeen juurikaan meditoinut. Alkutalven synkkyys on saanut minut jumittumaan sänkyni pohjalle. Tarvitsisin varmaan samanlaista voimakasta tahtoa ja hullua uskoa omaan kohtalooni, mitä Echols kehitti kuolemansellissä rituaaleillaan, koko maailman ollessa häntä vastaan. Tämä oli mielestäni kirjan ydinsanoma: usko itseesi ja kultivoi positiivisesti vaikuttavia voimia itsessäsi. Kirja antoi minulle jonkinlaista voimaa ja uskoa; en ole ainakaan kuolemansellissä ja voin aina pyrkiä eteenpäin.