torstai 26. syyskuuta 2019

Näkökulma gurujen itsemystifiointiin – tapaus Gurdjieff


Filosofi Jean-Jacques Rousseaun mielestä ihminen oli alkuperäisessä luonnontilassaan hyvä; yhteiskunta turmeli hänet. Monien ihanteenaan pitämää maailmanmies-tyyppiä hän piti esimerkkinä sivilisaation turmelemasta ihmisestä – tällainen ihminen ajatteli kaikessa sitä, miltä hän näytti muiden silmissä, eikä kyennyt enää tunnistamaan tai olemaan yhteydessä omiin sisimpiin tunteisiinsa ja ajatuksiinsa.

Armenialais-kreikkalainen mystikko G.I. Gurdjieff (kuoli 1949, syntyi mahdollisesti 1866, mutta asiasta ei ole varmuutta) oli monessa mielessä maailmanmies. Hän matkusteli laajasti ja oli aito kosmopoliitti, joka ainakin omien sanojensa mukaan hallitsi huomattavan määrän kieliä. Gurdjieff keräsi itselleen huomattavan määrän varallisuutta ja seurusteli aikansa huomattavimpien henkilöiden kanssa, joista monista tuli hänen oppilaitaan.

Luin Gurdjieffin suomeksi käännetyn kirjan Kohtaamisia merkittävien henkilöiden kanssa. Se on keskimmäinen osa hänen kolmiosaista kirjasarjaa, joka on nimetty vaatimattomasti All and Everything – kaikki kaikesta. Kirjaa sanotaan helpoiten lähestyttävimmäksi noista kolmesta kirjasta. Siinä hän kuvaa elämänsä aikana nuoruudessaan ja matkoillaan tapaamia merkittäviä ihmisiä, jotka ovat vaikuttaneet hänen henkiseen kehitykseensä. Gurdjieffin elämästä ennen vuotta 1912 on hyvin vähän vahvistettua tietoa, ja tämä kirja on yksi harvoista lähteistä joissa siitä kerrotaan. Tosin kirjan on kirjoittanut Gurdjieff – mies, joka ei todellakaan kaihtanut itsensä mystifiointia ja narratiivien paisuttelua.

Kohtaamisia – kirjan takakannen kuvassa Gurdjieff tuijottaa intensiivisesti kameraan katseella, jonka olemme tottuneet yhdistämään hypnotisoijiin ja maagikoihin – ihmisiin, jotka pyrkivät huokumaan stereotyyppistä mystisyyden auraa. En tiedä, onko tuollainen esiintyminen koskaan vedonnut järkeviin massoihin, mutta nykyisin ns. hypnoottis-magneettisesta katseesta on tullut niin korni vitsi, että tuskin löytyy enää edes guruiksi havittelevia ihmisiä, jotka siihen turvautuisivat.

Kirja ei juurikaan tuo esiin Gurdjieffin opetuksia muutamia fragmentteja lukuun ottamatta, vaikka sen on tarkoitettu esittelemään hänen ajatteluunsa vaikuttaneita ihmisiä. Enemmänkin kirja on kokoelmamatkakertomuksia ja anekdootteja Gurdjieffin kykyjen erinomaisuudesta kaikilla elämän aloilla. Tarinoissa Gurdjieff tekee kaivauksia arkeologisissa kohteissa, tienaa leipäänsä sukeltajana, seuraa vierestä huomattavien henkilöiden romanttisia seikkailuja ja tekee merkittäviä keksintöjä. Heti kirjan johdannossa tuomitaan kaikki nykyaikainen kirjallisuus turhanpäiväiseksi roskaksi, mitä Gurdjieffin oma teos ei tietenkään ole.

Aikan, josta kirja kertoo, maapallolla oli vielä kartoittamattomia aukkoja – valloittamattomia vuorenhuippuja, löytämättömiä muinaisjäänteitä ja kartoittamattomia erämaita. Ajan malli viisaalle ja pätevälle miehelle oli eräänlainen Indiana Jones. Gurdjieffin kirjassa esiintyykin malli, jota monet mystikot ja okkultistit noudattavat. Korkeampi tieto on salaista tai kätköksissä, ja sen saavuttaakseen on ponnisteltava fyysisesti. Gurdjieff kertoo esimerkiksi yhdessä tarinassa, miten hän löysi Lähi-Idästä Kuolleen meren läheltä kääröjä, jotka vahvistivat hänen oppiaan, kertomatta kuitenkaan, mitä kääröt tarkalleen sisälsivät.

Kirjan viimeisessä luvussa Resurssikysymys Gurdjieff kertoo amerikkalaiselle seurueelle lahjoittajiaan, miten hän on elämänsä aikana kerännyt rahaa itselleen. Peittelemättä ja ylpeillen G kertoo, kuinka on huijannut ja harhaanjohtanut ihmisiä kaupankäynnissä ja vakuuttanut lahjoittajat avaamaan säkkinsä. Kenties Gurdjieff oli vain herkkä aistimaan yleisönsä sentimentit ja kertoi tarinoista sen puolen, millä sai amerikkalaisen yleisön vakuuttumaan hänen kyvykkyydestään ainoalla alalla, mitä he arvostivat. Kokonaisuudessaan Kohtaamisia –kirja ei kuitenkaan anna Ihmisen sopusointuisen kehittämisen instituutin perustajasta kovin henkistä tai sopusointuista kuvaa. En kuitenkaan tässä lähde tuomitsemaan Gurdjieffin opetuksia tutustumatta niihin. Monet hänen ajatuksistaan tuntuvat jännittäviltä ja mielenkiintoisia, ja tulevaisuudessa lukulistalleni varmaankin kuuluu lisää tästä mystikosta ja hänen opetuksistaan kertovia kirjoja.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti