Okkultistinen psykoanalyytikko Carl Jung

Carl Jung on okkultisteille ja esoteerikoille tärkein psykoanalyysin edustaja. Sveitsiläinen, vuodesta 1875 vuoteen 1961 elänyt analyyttisen psykologian perustaja on vaihtoehtoisia näkökulmia mieleen etsiville ihmisille luonteva vaihtoehto, koska hänen näkökulmansa ihmisen psyykkeeseen oli lähtökohdiltaan henkinen. Jung ei tutkimuksissaan rajoittunut pelkästään kliiniseen tutkimustietoon, vaan tutki myös avoimesti erilaisia uskontoja idästä ja lännestä, taidetta, filosofiaa, alkemiaa ja astrologiaa.

Jung erosi ajattelussaan Freudista siinä, että Jungin mielestä seksuaaliteoria oli liian ahdas selittämään ihmisen psyykkisen energian toimintaa. Hänen mielestään tiedostamattomia prosesseja hallitsivat jo vanhoista myyteistä tutut arkkityypit, symboliset persoonan mallit, jotka ovat esiintyneet esimerkiksi kansantaruissa jo tuhansia vuosia. Jungin mielestä ihmisen psyyken toiminta näkyi tarinoissa, joita he toisilleen kertoivat ja hänen käyttämissään symboleissa. Ei olekaan ihme, että jungilainen psykologia on ollut tärkeää vaikkapa Hollywoodin tarinankertojille, jotka hyödyntävät kollektiivisia symboleita ja tarinarakenteita.

Jung näki, että modernina aikana järjen ja tieteellisen tiedon korostaminen oli erottanut ihmisen hänen tiedostamattomista psyyken prosesseistaan, mikä johti itsetuntemuksen kapenemiseen ja esimerkiksi neuroosien kaltaisiin psyykkisiin ongelmiin. Jungin mielestä arkkityypeissä näkyi tietoisuuden toiminta. Ne eivät olleet ihmisen keksintöä vaan kuvasivat ihmisen psyyken ikiaikaisia rakenteita. Tässä Jung toi esiin kollektiivisen alitajunnan käsitteen, joka tarkoitti alitajunnan piirteitä, jotka olivat yhteisiä ihmisille kaikkialla maailmassa eri kulttuureissa.

Olen nyt lukenut Jungin kirjan Man and his Symbols. Se ilmestyi 1960-luvun alussa jääden viimeiseksi kirjaksi, jonka tekemisessä Jung oli itse mukana. Hän kirjoitti kirjan ensimmäisen luvun ja oli mukana toimittamassa muita, hänen perustamaansa suuntausta edustavien tutkijoiden kirjoittamia lukuja.

Kirja on tehty kansantajuisesti, lähtökohtana Jungin ajattelun tuominen suurille massoille ymmärrettävään muotoon. Se käsittelee runsaasti erilaisia symboleita ja arkkityyppejä unissa ja taiteessa.

En ole sinällään kovin kiinnostunut jungilaisesta psykoanalyysistä psyyken hoidon muotona. Mielestäni se keskittyy liikaa uniin. Niitä pidettiin psykoanalyysin syntyaikoina tärkeimpänä tienä tiedostamattoman tavoittamiseen, mutta nykytiedon valossa ne eivät välttämättä ole sellaisessa asemassa ihmisen psyykessä kuin silloin uskottiin. En myöskään usko kollektiivisen alitajunnan olevan rakenteiltaan biologinen ja synnynnäinen, vaan kulttuurisidonnaisempaa. Etenkin Jungin näkemykset sukupuolesta ja sukupuolirooleista tuntuvat nykyaikaista yhteiskuntatiedettä opiskelleelta essentialistisilta ja auttamattoman vanhentuneilta.

Okkultistille jungilaisuus tarjoaa kuitenkin hyvän työkalun symboleiden ja niihin liittyvän filosofian analysointiin. Monet hänen käsitteistään johtuvat suoraan okkultistisesta filosofiasta ja tarjoavat rationaalisen selityksen niiden merkitykselle. Jungin mukaan ulkoisen ja sisäisen todellisuuden välillä on vahva yhteys, ja tämän näkökulman pohjalta pystyisi mielestäni harjoittamaan monenlaista symbolista ja ritualistista toimintaa. Vaikka hänen ajattelunsa, niin kuin kaikki psykoanalyysi, kertonee enemmän kulttuurista jossa sen harjoittajat kasvoivat kuin ihmisen psyyken ikiaikaisista rakenteista, on se äärimmäisen mielenkiintoista ja laaja-alaista. Uskon, että se tulee tarjoamaan lähtökohdan teoreettiselle pohjalle okkultismin opiskelussani ja harjoittamisessa.

Crowley ja Lain kirja

Olin nuorempana usein kirjoitusmanian vallassa. Pidin päiväkirjaa 15-vuotiaasta asti; aluksi kirjoitin siihen päivieni tapahtumista, myöhemmin tekstit muuttuivat analyyttisemmiksi ja introspektiivisemmiksi. Tuntui tärkeältä kirjoittaa ylös ajatukseni ja ihmisten ja ilmiöiden aiheuttamat reaktiot. Nyt näen tämän olleen osa henkistä kehitystäni, vaihe joka päättyi joskus kolmannen vuosikymmeneni puolivälissä. Nykyisin tunnen, että jos alkaisin taas kirjata ylös ja vatvoa ajatuksiani, veisi se mielenterveyteni huonoon suuntaan.

22-vuotiaana koin ensimmäisen suuren mielenterveydellisen kriisin, joka liittyi suuriin paineisiin opiskeluissa ja työelämässä. Vappuna 2006 rankan juopottelun ja monen vuorokauden valvomisen jälkeen otteeni todellisuudesta heikkeni vakavasti. En pystynyt kunnolla kertomaan mitä noiden vuorokausien aikana oli tapahtunut, pääni täyttyi erilaisista muistoista, joista kaikki eivät mitenkään keskinäisen ristiriitaisuutensa takia voineet olla totta. Olin äärimmäisen ahdistunut ja kärsin deja-vusta; tunsin, että olin nähnyt ennalta asiat, jotka minulle tapahtuivat. Kun makasiinit pian vapun jälkeen paloivat, tunsin vahvasti, että olin vapun juhlinnassa ennustanut tuon tuhopolton. Kun Helsingin taivaalle kohosi tumma savupilvi, tunsin maailmanlopun olevan alkamassa.

Seuraavana kesänä en tehnyt juurikaan töitä. Roikuin tyttöystäväni asunnolla ja täytin vihkoja ja lehtiöitä kirjoituksilla. Sanat ja ajatukset tuntuivat tulevan päähäni kuin itsestään, ikään kuin vastaanottaisin ne joltain taholta itseni ulkopuolelta. Osa tekstistä oli puhetta, jonka koin muistavani minulle kerrotun vapun juhlinnan aikana. Teemoista, jotka vaikuttivat hyvin epätodennäköisiltä edes opiskelijabileissä puhuttavaksi. Mieleni oli hajonnut ja kirjoitin itselleni uudestaan maailmankuvan alkaen descartesilaisittain perusteluista ulkomaailman olemassaololle. Nyt luettuna nuo tekstit ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta jokseenkin naiivin tuntuisia.

Olen nyt lukenut Aleister Crowleyn alkuperäisiä kirjoituksia. Niitä on suomennettuna julkaissut Thelema Julkaisut Oy. Ilmeisesti Suomessakin on järjestäytynyttä, Crowleyn oppeihin perustuvaa kulttitoimintaa; Ordo Templi Orientiksella on ainakin suomenkieliset nettisivut, jotka tosin sisältävät hyvin vähän materiaalia ja vaikuttavat keskeneräisiltä.

Olen tähän mennessä lukenut Lain kirjan ja Crowleyn siihen myöhemmin kirjoittaman esipuheen. Lain kirja oli perusteena Crowleyn aloittamalle Thelema-uskonnolle. Hän kertoo sen syntyneen Kairossa 1904 Kolmen päivän aikana; Crowleyn mukaan Aiwaz-niminen henkiolento saneli sen hänelle.

Lain kirja koostuu numeroiduista lauseista hieman kuin Raamattu. Suomennettuna se vaikuttaa välillä hieman sekavalta; lauseet eivät aina etene loogisesti ja paikoitellen on vaikea ymmärtää, mikä joidenkin teesien pointti ja merkitys asiayhteydessään on. Crowleyn esipuhe selventää hyvin tekstin juonta.

”Suuren pedon” mukaan Lain kirjassa on saneltuna uuden ajan logos. Oikea oppi uudelle maailmalle, uusi taso ihmiskunnan henkisessä kehityksessä, jonka tunnuslauseena olisi ”Do what thou wilt”, tee mitä tahdot.

Crowley oli huumeiden käyttäjä ja sotki päätään sekoilemalla vapaan seksin ja okkultististen rituaalien parissa. Ei olisi epätodennäköistä, jos hänen vastaanottamansa sanoma olisi ollut mielenterveyden häiriöön liittyvää oman alitajunnan tuotosta. Automaattikirjoitus on esoteerisissa ja vaihtoehtoisissa, mielen salattuja puolia luotaavissa piireissä suosittu menetelmät. Surrealistit ja psykoanalyytikot etsivät sen avulla keinoa saada kontakti alitajuntaan, okkultistit yhteyttä henkimaailmaan hieman samalla tavalla kuin ouija-laudan avulla harjoitetun spiritismin kautta.

Lain kirja ei tunnu siinä määrin - Crowleyn henkilöhistorian ja persoonan pinnallisesti tuntevalle – hänelle epätyypilliseltä tekstiltä, että olisi syytä olettaa sen olevan jotain muuta kuin hänen oman mielensä tuotetta. Teksti sisältää satanistisia sofismeja ja nokkelia okkultistisia sanaleikkejä. Kirja on siinä määrin mielenkiintoinen ja syvällinen, että palaan sen analysointiin varmaankin myöhemmin. Näin alustavasti arvioni sen synnystä on, että Crowley oli jonkinlaisen ekstaattisen inspiraation vallassa, ja hänen tuotoksensa yllätti nerokkuudellaan hänet itsensäkin niin, että se tuntui olevan jonkin ulkopuolisen voiman tuotosta.

Mies ja mysteerit - Manly P Hall

Olen kirjoituksissani tässä blogissa käsitellyt paljon Manly P Hallin kirjaa The Secret Teachings of All Ages. Olen nyt saanut kirjan, jossa on kunnioitettavat 600+ sivua, luettua kokonaan, joten on varmaan paikallaan tehdä jonkinlainen yleiskatsaus kirjaan ja sen kirjoittajaan.

Hall syntyi 1901 ja kuoli 1990. Julkaistessaan tunnetuimman teoksensa Secret Teachings, oli hän vain 27 vuotta vanha, mikä on varsin hämmästyttävää  ottaen huomioon lukeneisuuden, mitä kirja edustaa. Kirjaa ei ole varustettu tarkoilla lähdeviitteillä, mutta lopun kirjallisuuslista on 22 sivua pitkä. Hall oli jo nuorena äärimmäisen kiinnostunut erilaisista esoteerisista traditioista ja mystisistä filosofioista. Hän toimi täysi-ikäistyttyään saarnaajana, mutta löysi pian itselleen tukijoita, joiden lahjoituksien varassa hän pystyi omistautumaan tutkimuksilleen matkustaen ympäri maailmaa ja kooten itselleen huomattavan kirjaston.

Hall oli ihminen, joka näki oman aikansa korruptoituneena. Hän inhosi modernin ajan materialismia ja näki sen elämäntyylin, tieteen ja arvot turmeltuneina maallistumisen ja ahneuden alttarilla. Kerrotaan, että käänteentekevä kokemus hänen elämässään oli, kun työskennellessään Wall Streetillä hän näki todisti omaisuutensa menettäneen pankkiirin riistävän oman henkensä. Tämän jälkeen hän näki ainoana mahdollisuutena omistautua vanhojen mysteerien tutkimiselle ja niihin sisältyvän viisauden mukaan elämiselle. Hall julkaisi Secret Teachings-kirjan ensin omakustanteena, mutta lopulta se nosti hänet tunnetuksi esoterian tutkijaksi. Kirjasta on otettu tähän päivään asti lukuisia uusintapainoksia ja se on alan harrastajien keskuudessa kunnioitettu klassikko.

Hall varjeli tarkkaan yksityiselämäänsä ja mainettaan julkisuudelta, joten siitä tiedetäänkin hyvin vähän.  Tiedetään kuitenkin, että vuonna 1930 hän meni naimisiin sihteerinsä kanssa. Liitto oli onneton ja päättyi myöhemmin vaimon itsemurhaan.  Jälkeen päin Hall hävitti lähes kaikki viittaukset ensimmäiseen vaimoonsa papereistaan.  1950 Hall meni uudestaan naimisiin. Tämä liitto oli myrskyisä mutta  onnellisempi kuin ensimmäinen; se kestikin aina Hallin kuolemaan saakka.

Hallin on täytynyt olla hyvin karismaattinen ja vakuuttava ihminen. Muuten ei ole selitettävissä hänen  suosiotaan luennoitsijana ja keräämiään suuria lahjoituksia.  Vuonna 1934 Hall perusti  Los Angelesiin Philosophical Research Societyn, voittoa tavoittelemattoman järjestön joka omistautui Hallia kiinnostaneiden teemojen tutkimiselle. Organisaatio toimii yhä tänäkin päivänä.

Secret Teachings-kirjan loppuluvussa Hall julistaa kaunopuheisesti uskoaan eettiseen, filosofiseen elämään. Hän tuomitsee aikansa materialistiset filosofit; Hallin mielestä eettinen elämä on perustettavissa vain ikiaikaiselle viisaudelle, joka on kätkettynä vanhoihin mysteereihin.

Olen itsekin viisauden rakastaja, ja allekirjoitan  tavoitteen eettisen, viisauden ohjaaman elämän elämisestä. Filosofina ja tieteellisen koulutuksen saaneena ihmisenä en kuitenkaan voi yhtyä Hallin johtopäätöksiin.  On totta, että 1900-luku oli synkkää aikaa, jolloin suuret aatteet ja epäinhimillisyyden voittokulku kulttuurissa ajoivat ihmiset  tekemään toisilleen kammottavia asioita. Mielestäni syy oli kuitenkin epärationaalisuudessa - siinä, että järjen ääntä edustavia ihmisiä ei kuunneltu ja vallan saivat erilaiset kansankiihottajat.

Suurin osa  Hallin argumenteista hänen visionsa puolesta perustuvat loogisesti heikkoon argumentointiin. Hänestä viisaus on sitä parempaa, mitä vanhempaa ja salatumpaa se on. Filosofina en voi hyväksyä tällaista auktoriteettiin vetoavaa argumenttia. Jokainen argumentti on punnittava erikseen loogisen ja empiirisen evidenssin valossa.

Secret Teachings on kaikesta huolimatta monumentaalinen ja vaikuttava teos. Siihen on koottu yhteen valtava määrä lukeneisuutta ja perehtyneisyyttä.  Minulle se on toiminut merkittävänä väylänä esoteerisiin traditioihin tutustumisessa. Teini-ikäisenä olisin varmaankin rakastanut tätä teosta. 

Vapaamuurarit, Illuminati ja Amerikan itsenäistyminen

Valistuksen ajan suuriin mullistuksiin on pitkään liittynyt epäily okkultistien ja salaseurojen osuus noihin poliittisiin vallankumouksiin. On totta, että valistuksen aikana erilaiset salaseurat ja esoteeriset opit nousivat suureen suosioon. Tähän liittyi uskonnon aseman heikentyminen ja uusien hengellisten katsantokantojen etsiminen.

Vapaamuurareilla oli merkittävä osa eurooppalaisessa valistuksessa ja Ranskan vallankumouksessa. Enemmän huomiota nykyaikana on kuitenkin saanut heidän osuutensa Yhdysvaltain itsenäistymisessä. Monet merkittävimmistä itsenäisyysjulistuksen kirjoittajista, Benjamin Franklin mukaan lukien, olivat vapaamuurareita. Vapaamuurarisymboliikka näkyy myös monissa valtiollisissa monumenteissa ja rahojen kuvakielessä.

Manly P. Hall esitti tulkinnan, että Francis Baconin visio ”Uudesta Atlantiksesta” oli profetia uudesta suuresta sivilisaatiosta, jonka valkoiset eurooppalaiset tulisivat perustamaan uudelle mantereelle. Uutena aikana valtiot perustettaisiin ihanteiden varaan, ja niiden kohtalo riippuisi noiden ihanteiden noudattamisesta.

Hallin esitys historiallisista tapahtumista on hyvin mytologian värittämä. Secret Teachings-kirjassaan hän esittelee muutamia merkittäviä mysteerien ja ikiaikaisten opetusten edustajaa historiasta. Nämä kaikki ovat hänen mukaansa olleet vähintäänkin puolijumalia, ihmisiä jotka ovat eläneet ja säilyttäneet elinvoimansa ja nuorekkuutensa satoja vuosia. He ovat olleet kyvyiltään ylivertaisia ja ilmestyneet historian näyttämölle merkittävinä hetkinä puuttumaan tapahtumien kulkuun.

Amerikan vallankumoukseen vaikutti tunnettujen vapaamuurarien lisäksi Halli mukaan eräs salaperäinen henkilö, joka tunnetaan vain Professorina. Hän oli äärimmäisen oppinut ja kunnioitettu henkilö joka oli elintavoiltaan myös todella hyveellinen. Hän vaikutti Hallin mukaan Yhdysvaltain lippua suunnitelleessa komiteassa, jossa kaikki kuuntelivat häntä kunnioituksella ja toteuttivat kaikki hänen esittämänsä muutokset suunnitelmaan.

Itsenäisyysjulistuksen kirjoittamistapahtumassa paikalle ilmestyi Hallin mukaan salaperäinen mies, jota kukaan ei tuntenut. Hän sai kuitenkin kaikkien huomion vakuuttavalla olemuksellaan ja lähes yli-inhimillisillä puhelahjoillaan. Mies päätti puheensa sanoihin: Jumala on luonut Amerikan vapaaksi. Tuntui kuin verho olisi vedetty totuuden edestä. Kaikki läsnäolijat tulivat vakuuttuneiksi ja itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin. Salaperäinen mies oli kuitenkin kadonnut.

Kuten kuvauksesta käy ilmi, salaliittoteoriat ovat aina olleet tärkeä osa Amerikan vallankumoukseen liittyvässä mytologiassa. Hallin kirja ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1928. Nykyisin salaliittoteoriat elävät kuitenkin vielä vahvemmin Internetin ja totuuden jälkeisen ajan myötä.

Illuminati oli alun perin jesuiittaoppineen Adam Weishauptin 1776 Baijerissa perustama salaseura. Sen tavoitteena oli korostaa järjen merkitystä ihmisen ajattelussa ja vähentää kirkon ja valtion valtaa.

Illuminati kiellettiin 1787 eikä sen myöhemmästä toiminnasta ole todisteita. Nykyisin suosittu salaliittoteoria kuitenkin kertoo, että Illuminati on vaikuttanut merkittäviin historian tapahtumiin ja olisi toiminnassa yhä vieläkin tänä päivänä. Illuminatit tekivät aikanaan yhteistyötä vapaamuurarien kanssa, ja salaliittoteoreetikot uskovat, että he hallitsevat salaa sekä vapaamuurareita että muitakin merkittäviä salaseuroja; Illuminati olisi ikään kuin salaseurojen salaseura.  Heidän nähdään tavoittelevan kapitalismin ja autoritarismin hallitsemaa ”uutta maailmanjärjestystä”, johon he pyrkivät manipuloimalla vaaleja ja valuuttakursseja ja lisäksi mm. salamurhilla.

Intiaanit ja mystinen luonto

Nuorena olin hyvin kiinnostunut Pohjois-Amerikan intiaaneista ja heidän kulttuuristaan. Luin paljon kirjoja jotka sijoittuivat villin lännen valloituksen aikaan; mielestäni parhaat niistä kuvasivat noita tapahtumia alkuperäisasukkaiden näkökulmasta, heidän ahdinkoaan ymmärtäen.

Intiaaneilla oli monessa mielessä hyvin kehittynyt kulttuuri. He olivat sopeutuneet elämään symbioosissa luonnon kanssa sitä kunnioittaen ja palvoen. Ennen kuin Euroopasta tulleet valloittajat tuhosivat heidän elinolonsa vaikuttaa siltä, että intiaanit elivät tilassa, jossa Max Weberin kuvaama moderniin kuuluva lumouksen katoaminen ei ollut vaikuttanut elämän taianomaisuuden tuhoten.

Manly P. Hall on Secret Teachings of All Ages-kirjassaan omistanut yhden luvun Amerikan intiaanien symbolismille. Hän keskittyy lähinnä Pohjois-Amerikan intiaanien kulttuuriin - Hallin mielestä Etelä-Amerikan intiaanit kulkivat uskonnoissaan vasemman käden mustan magian polkua. Hall lienee järkyttynyt kertomuksista Inkojen ja muiden Amerikan eteläisen mantereen intiaanikansojen uskonnollisiin seremonioihin kuuluvista ihmisuhreista. Mielestäni aiheen rajaus on kuitenkin liian jyrkkä ja osoittaa tietämättömyyttä - Monilla Etelän intiaanikansoilla oli kulttuureja, jotka kehittyneisyydessään vetivät vertoja Eurooppalaiselle tuon ajan sivilisaatioille. Esimerkiksi Mayojen astronominen ja astrologinen tietämys oli hyvin kehittynyttä ja tarjoaisi esoterian opiskelijalle paljon mielenkiintoista materiaalia tutkittavaksi.

Hall puhuu ihailevaan sävyyn siitä, miten intiaanien maailmaa kansoittivat erilaiset henget, jotka liittyivät luontoon, paikkoihin ja tilanteisiin. He elivät hänenkin mukaansa sopusoinnussa ympäristönsä kanssa. Hän kuitenkin puhuu koko Pohjois-Amerikan intiaanien uskonnoista niin kuin ne olisivat tärkeimmiltä piirteiltään saman kaltaisia, unohtaen heimojen kulttuurien moninaisuuden.  Hän myös, tyylilleen uskollisesti, etsii tuosta piirtämästään kuvasta yhteneväisyyksiä kuvaamaansa suureen oppiin, joka oletetusti on kaikkien suurien uskontojen ja oppien takana.  Puheesta Hallin kuvaamasta ilmiöstä tulee taas puhetta Hallista.

Nykyisten  tietojen mukaan Pohjois-Amerikan intiaaneilla oli hyvin erilaiset uskonnot, mutta niissä oli kuitenkin tiettyjä yhteisiä piirteitä. Tällainen oli esimerkiksi usko Suureen Henkeen, universaaliin ja kaikkitietävään olentoon, joka tulee melko lähelle kristillistä jumalan käsitettä.  Lisäksi lähes kaikki heimot uskoivat rinnakkaiseen maailmaan taivaalla, vierailuihin kuolleiden maassa ja erilaisiin pyhiin esi-isiin, jotka usein liittyivät heimojen luomismyytteihin.

Intiaanien läheisestä yhteydestä luontoon kertoo, että monien heidän myyttiensä keskeisiä henkilöitä ovat eläimet.  Tarinoissa ihmisillä on läheinen suhde muihin lajeihin,  he saattavat jopa mennä naimisiin eläimien kanssa. Yksi teema on muodonmuutos ihmisestä eläimeksi tai toisin päin. Useissa tarinoissa eläimet kasvattavat ihmislapsia  - teema, joka kieltämättä on melko universaali ja josta löytyy esimerkkejä paljon muidenkin mantereiden tarustoissa ja mytologioissa.

Mielestäni mielenkiintoinen esimerkki okkultistiseksi kuvailtavissa olevasta liikkeestä  intiaanien keskuudessa oli  henkitanssi. Henkitanssi levisi 1889-1890 useiden Pohjois-Amerikan heimojen keskuuteen. Tanssin, jota harjoitettiin lähes päättymättömissä seremonioissa, päällimmäinen tarkoitus oli saada yhteys vainajien henkiin. Valkoiset kuitenkin tulkitsivat liikkeen vaaralliseksi ja kapinalliseksi kansankiihotukseksi. Sanomalehdet levittivät hysteeristä moraalipaniikkia joka johti lopulta Wounded Kneen verilöylyyn, jossa valkoiset sotilaat surmasivat 150 puolustuskyvytöntä lakota-intiaania, joiden he epäilivät valmistelevan kapinaa Yhdysvaltojen hallitusta vastaan.

Amerikan alkuperäiskansojen mytologioista ja symboleista riittäisi tutkittavaa ja kerrottavaa hyvinkin paljon.  Hall on esimerkki huonosta etnosentrisestä lähestymistavasta vieraan kulttuurin tutkimiseen, josta yliopiston antropologian tunneilla varoitettiin. Jos ja kun perehdyn heidän kulttuureihinsa paremmin, voisi olla paikallaan vaikka lukea joitain heidän eepoksiaan tai uskottavampien tutkijoiden tekemiä kirjoja.

Muhammed - uudestisyntynyt Kristus?

Islamin vastustamisella on pitkät perinteet Euroopassa. Tällä on ymmärrettävät historialliset syynsä, ovathan eurooppalainen kristinusko ja islam taistelleet pitkään samoista alueista. Niillä on yhteisiä pyhiä paikkoja Lähi-Idässä ja välillä laajentumishaluinen islamilainen maailma on ulottanut valloituksensa Euroopan mantereelle saakka. Nykyisin asia on tunnetusti pinnalla islamilaisen terrorismin muodostaessa monien mielestä suurimman uhan länsimaiden turvallisuudelle. Islamofobia on uuden eurooppalaisen oikeiston merkittävin uhkakuva ja olemassaolon oikeutus; maahanmuutto islamilaisista maista nähdään uhkana oikealle – valkoiselle ja kristitylle – eurooppalaisuudelle.

Manly P. Hall on Secret Teachings of all Ages-kirjassaan omistanut yhden luvun kokonaan islaminuskon käsittelylle. Ennen kuin luin kyseisen luvun oletin, että Hall käsittelisi siinä islamin mystisiä haaroja, kuten sufilaisuutta, tai islamiin liittyvää symboliikkaa, kuten hän on tehnyt kristinuskoa käsittelevissä luvuissa.

Hall ei kuitenkaan islamia esitellessään poikkea uskonnon valtavirran pääpiirteitten esittelystä. Vielä tätäkin yllättävämpää on, että Hall näkee muhamettilaisuuden positiivisessa valossa ja omistautuu puolustamaan uskontoa sitä kohtaan yleisesti esitettyjä ennakkoluuloisia väitteitä vastaan.

Hall näkee Muhammedin olleen, vastoin ennakkoluuloja, jopa esimerkillisen hyveellinen persoona. Hän oli vaatimaton, ahkera ja kultivoitunut. Hän eli kuin tavalliset ihmiset, hyväksyi nöyränä jumalan tahdon, eikä ylpeillyt sotilaallisten voittojensa tuomalla kunnialla. Profeetta huolsi itse vaatteensa, vihasi valehtelua eniten maailmassa ja istui usein aterialla palvelijoidensa kanssa ja kuolinvuoteellaan vapautti kaikki orjansa.

Nykyisin islamofobien yleinen syyte islamin profeettaa vastaan on, että hän oli pedofiili, jolla oli haaremi. Hall kuitenkin korostaa, että tiedot Muhammedin puheista hänen elämänsä aikana eivät tue väitteitä hänen naisvihamielisyydestään. Hän myös korostaa, että islamin perustajan haaremi oli pieni verrattuna raamatun viisaiden kuninkaiden Daavidin ja Salomonin vastaaviin.

Hall puolusti Muhammedia, koska hänen mielestään hänen oppinsa ilmensi ikiaikaista oppia, mysteerejä jotka olivat kaikkien suurien filosofisten, uskonnollisten ja eettisten järjestelmien takana. Hän näki, että profeetan on jollain tavalla täytynyt olla yhteydessä ikiaikaisten mysteerien opettajien kanssa, joko fyysisessä maailmassa tai näkymättömässä todellisuudessa.

Hall vetää yhteen hänelle tärkeiden oppisuuntien yhtenäisyyttä viittaamalla vanhaan taruun Feeniks-linnusta, joka nousee siivilleen uudestaan aina kuuden sadan vuoden välein. Ensimmäisenä, kuusisataa vuotta ennen Kristusta oli Pythagoras salaisine oppeineen. Kuusisataa vuotta Jeesuksen jälkeen tuli Muhammed. Tämän jälkeen tulleet ”profeetat” ovatkin hieman kyseenalaisia: Hall rinnastaa Tsingis Khanin ja Napoleonin suuriin henkisiin opettajiin. Tämä tuntuu väkinäiseltä keinolta tukea argumenttia joka perustuu vanhaan taruun.

Hallin kirjassa häiritsee se, että hän jatkuvasti vetoaa yhteiseen oppiin, joka on lähes kaikkien hänen esittelemiensä oppisuuntien ja koulukuntien taustalla, mutta ei missään vaiheessa tarkemmin kerro, mikä tämä oppi on. Hall vetää usein satunnaisilta tuntuvia yhtäläisyyksiä asioiden välille, mutta ei kokoa yhteen, mikä on se yhteinen muinainen oppi, joka salaseurojen kautta on välittynyt nykymaailmaan asti.

On kunniaksi Hallille, että hän puolusti islamia ennakkoluuloja vastaan. Mielestäni tuon uskonnon ja kulttuurin suurimmat saavutukset ovat niitä, mitä Hall käsittelee vain lyhyesti. Euroopan eläessä pimeintä keskiaikaa islamilainen kulttuuri kukoisti, ja heidän tieteensä tuotti monia keksintöjä, jotka olivat edellä aikaansa ja eurooppalaista kulttuuria. Islamin henkisestä annista en ole niin vakuuttunut. Kristinuskon tavoin se on tuottanut joitain vakuuttavia ajattelijoita ja mystikoita, mutta myös paljon sotaa ja terroria.

Jumalan ja Saatanan luvut

Ilmestyskirja, eli Johanneksen ilmestys, on varmaankin okkultistisin raamatun kirjoista. Kirja on jo lähtökohdiltaan esoteerinen kuvatessaan Johanneksen ennenäkyjä. Lisäksi se on täynnä erilaista, monenlaisille tulkinnoille avointa symboliikkaa. Mielenkiintoista on, että kirjassa esiintyy paljon erilaista numeromystiikkaa toisin kuin muualla raamatussa.

Varmaan kuuluisin Ilmestyskirjassa esiintyvistä lukusymboleista on pedon luku 666. Kirjassa enkeli varoittaa kostosta kaikille, jotka kantavat tätä pedon lukua käsissään tai päässään.

Ilmestyskirjan on perinteisten tulkintojen mukaan oletettu kertovan joko historiallisesti ja vertauskuvallisesti kristittyjen vainoista kirkon alkuaikoina tai olevan oikea ja kirjaimellisempi profetia maailmanlopusta. Historiallisen tulkinnan mukaan pedon luvun on oletettu viittaavan keisari Neroon, mutta tämä ei käy yhteen hänen hepreankielisen nimensä kirjainten summaan, joka on 686.

Historian saatossa kristityt ovat pyrkineet leimaamaan vastustajiaan Antikristuksiksi laskemalla heidän nimiensä kirjainten summia. Katoliset tekivät näin Martti Lutherille, jonka latinankielisen nimen kirjaimet muodostivat pedon luvun. Tähän Lutherin kannattajat vastasivat huomauttamalla, että myös paavin tiarassa olevista roomalaisista numeroista muodostui pedon luku. Myöhempinä aikoina antikristukseksi on väitetty mm. Ronald Reagania, jonka nimen jokaisessa osassa oli kuusi kirjainta, sekä UPC-viivakoodin kehittäjä George Laureria. Viivakoodi onkin helppo yhdistää ilmestyskirjaan, jossa enkeli sanoo, ettei kenelläkään ole lupaa ostaa tai myydä mitään, ellei hänellä ole pedon merkkiä. Ilmestyskirjan tulkitsijat ovatkin usein nähneet viivakoodin antikristuksen merkkinä.

Yhden tulkinnan mukaan pedon luku viittaa yleisesti ihmiskuntaan. Tätä tukee heprealainen gematria, jonka mukaan sanasta anthropos muodostuu luku 666. Numero 6 symboloi myös kabbalassa yleisesti ihmistä. Jehovan todistajien mukaan 666 symboloi ihmiskunnan poliittista järjestelmää ja sen räikeää epätäydellisyyttä.

Toinen keskeinen luku ilmestyskirjassa on seitsemän. Kirjassa Johannes näkee teurastetun karitsan, jolla on seitsemän sarvea ja seitsemän silmää. Karitsa saa kirjakäärön, jossa on seitsemän sinettiä. Kun karitsa on avannut seitsemännen sinetin, se näkee seitsemän enkeliä joilla on seitsemän pasuunaa. Kun seitsemänteen pasuunaan puhalletaan Jumalan temppeli taivaassa aukeaa ja peto saapuu. Pedolla on, totta kai, seitsemän päätä. Myöhemmin seitsemän enkeliä vuodattaa seitsemästä vihan maljasta seitsemän vitsausta maan päälle. Seitsemän esiintyy myös muissa yhteyksissä Ilmestyskirjassa ja myös muualla Raamatussa.

Kabbalassa seitsemän edustaa jumalaa. Länsimaissa se on monille onnenluku. Jumalan loi Genesiksen mukaan maailman seitsemässä päivässä, ja viikkomme on jaettu seitsemään päivään.

Manly P. Hall näkee ilmestyskirjan linkkinä, joka on luotu yhdistämään kristinusko ja vielä vanhempi pakanoiden mystiikka. Varmasti on totta, että siinä esiintyvät esoteeriset symbolit eivät ole sen kirjoittajan itse luomia, vaan periytyivät tuon ajan kulttuurissa esiintyvistä myyteistä. Ilmestyskirja on muuten mystiikkaan ja esoteriaan kielteisesti suhtautuvassa kristinuskossa mielenkiintoinen alaviite, joka tarjoaa tulkitsijoilleen mielenkiintoisia haasteita ja innostaa valtavirran mielestä liian kirjaimellisia raamatuntulkintoja tekeviä kristittyjä vieläkin puhumaan tulevasta maailmanlopusta.